COPE-hankkeen vetäjät kutsuivat syyskuun alussa muutamia ohjausryhmän jäseniä työpajaan pohtimaan hankkeen vaikuttavuutta. Johtamisen kehittämishaasteita ei päästä karkuun.

Työpajan teemana oli tulevaisuuden työ ja elinikäinen oppiminen. Niiden vaikuttavuuteen johdattelivat Timo Sinervo ja Soile Juujärvi. Sen jälkeen kaikkien viiden osahankkeen vetäjät ja tutkijat miettivät yhdessä, miten he voisivat nyt hankkeen puolivälissä vahvistaa vielä omien tutkimusteemoja tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, saada tutkimusaineiston kumuloimisen kautta syvällisempää tietoa sekä mahdollisuuksia löytää käytännön ratkaisuja.

cope-ohjausryhmä koolla

Lopuksi ohjausryhmän edustajat pohtivat, miten kuultu eteneminen voisi vaikuttaa ja olla heidän työnsä tukena. Ajatuksia vaihdettiin myös siitä, miten he voisivat edistää COPE-hankkeen vaikuttavuutta.

Vuorovaikutus tutkimustiedon käyttäjien kanssa hankkeen kuluessa on erinomainen tapa parantaa tutkimushankkeen vaikuttavuutta. Seuraavissa työpajoissa pohditaan digitaalisia palveluita, maahanmuuttoa ja johtajuutta.

Hajanaisuudesta kohti yhteisiä tavoitteita

Hanke on kesken ja siksi parannusehdotukset ja ideat tulivat juuri oikeaan aikaan. Johtopäätöksenä nousi esiin esimerkiksi se, että osahankkeiden kokonaisuus näyttäytyy vielä hiukan hajanaisena. COPE hyötyisi, jos osahankkeiden toteutusta ja vaikuttavuutta pyrittäisiin ohjaamaan vieläkin vahvemmin kohti yhteisiä päämääriä. Ja tähän hankkeessa ilman muuta pyritään.

Kiinnostaviksi teemoiksi osallistujat tunnistivat integraation, moniammatillisuuden, toimintakulttuurin muutoksen sekä johtamisen ja johtamisosaamisen merkityksen. Kiinnostavia kysymyksiä olivat myös:

Vakuuta vaikuttajat

Työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä pidettiin merkittävänä osana vaikuttavuutta. COPEn toivottiin tuottavan tietoa siitä, missä ovat ne kapeikot, joihin pitää panostaa ja mitä käytäntöjä kannattaa jakaa. Interventioiden tulokset eivät saa jäädä piiloon. Samoin toivottiin ihan konkreettista sisältöä opetuksessa käytettäväksi.

Johtamisessa nykyiset rakenteet voivat olla muutoksen esteenä. Tarvitaan yhteistyöverkostoja.

Monet korostivat sitä, että tiedon on välityttävä oikeille toimijoille ja että on vakuutettava vaikuttajat. Tutkimuksen tuloksien pohjalta toivottiin myös toimintamallien kuvaamista niin, että niitä voidaan soveltaa eri organisaatioissa.

Ohjausryhmän verkostot avuksi

Ohjausryhmästä olivat mukana Marja Isomäki (VM), Tomi Halonen (OKM), Sirkka Wiman (Omnia), Sirpa Salinto (HUS/Hyvinkään sha) ja Strategisen tutkimusneuvoston Work & Health –ohjelmien ohjelmajohtaja Eveliina Saari (Työterveyslaitos).

COPEn kannalta ohjausryhmä ja sen jäsenten verkostot ovat kullan arvoisia. Vaikuttamisen kanavat voivat näin avautua esimerkiksi sote-alan osaamistarpeita pohtivaan työryhmään, toisen asteen opetussuunnitelmien pohdintaan, opettajien koulutukseen, työelämän kehittämiskeskusteluihin ministeriössä, sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajaverkostoon. Tutkimuksessa syntyneitä havaintoja ja kumuloituvaa tietoa kannattaa palauttaa työyhteisöihin, joissa sitä voidaan käyttää.

Tämänkertaisessa tilaisuudessa käytyjä yhteisiä keskusteluja ja niiden pohjalta syntynyttä yhteistä ymmärrystä kannattaa selvästikin jatkaa ja viedä eteenpäin. Nyt toteutettu työpaja tai hyvin suunniteltu teemaseminaari voivat olla hyviä toimintatapoja. Kaikki tämä edellyttää hyvin jäsennettyjä, tieteellisesti kestäviä ja perusteltuja mutta käyttökelpoisessa muodossa olevia tutkimustuloksia. Vaikuttavuus perustuu niihin.