Mikkelin kesäyliopiston järjestämässä seminaarissa 28.5.2019 keskusteltiin vanhustenhoidon viranomaisvalvonnasta, eettisyydestä ja osaamisesta.  Ajankohtaisen aiheen äärelle oli kokoontunut runsaasti toimijoita Etelä-Savon alueelta. Asioita pohdittiin niin asiantuntijatiedon kuin alueen palvelujen näkökulmasta.

Tulossa vanhusten valtakunta

Tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi, että väestörakenteen muuttumisen myötä olemme siirtymässä vanhusten valtakuntaan. Ikääntyneiden palveluissa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mutta ne ovat edelleen sirpaloituneita.

Suuri osa ikääntyneistä tulee asumaan elämän loppuvaiheen tuettuna kotonaan. Finne-Soveri toi esiin, että iäkkäiden palvelutarpeisiin voidaan parhaiten vastata kuuntelemalla sitä, mikä on heille merkityksellistä ja rakentamalla palvelut sellaisiksi, että he voivat elää itsensä kaltaista elämää.

Omavalvontaa tulee kehittää

Valviran pääjohtaja Markus Henrikssonin mukaan viranomaiset ovat puuttuneet aktiivisesti vanhustenhuollon epäkohtiin jo ennen niiden saamaa laajaa mediahuomiota.

Hallinnon ohjauksen keinot ovat kuitenkin rajallisia, jonka vuoksi organisaatioiden omavalvontaa tulee kehittää.  Laki velvoittaa palvelujen järjestäjät valvomaan niiden asianmukaisuutta ja palvelujen tuottajat laatimaan omavalvontasuunnitelman, joka kattaa myös alihankintapalvelut.

Työntekijöillä on lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ilmoittaa potilasturvallisuuteen liittyvistä epäkohdista, mistä ei lain mukaan saa seurata mitään työnantajan vastatoimia. Keskeisiä uhkia on paheneva pula osaavasta henkilöstöstä sekä kotihoidon kasvavat ongelmat ja puutteellinen omavalvonta.

Omavalvonnan painopisteeksi ennakoiva toiminta

Vanhus- ja vammaistenpalvelujen johtaja Niina Kaukonen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä korosti yhteistyön merkitystä valvonnassa.

Etelä-Savossa valvonta on suunnitelmallista ja tapahtuu yhteistyössä aluevalvontaviraston kanssa. Palvelujen tuottajien kanssa järjestetään säännöllisiä palavereja ja valvonnan vastuuhenkilöt ovat koulutettuja tehtävään.  Omavalvontasuunnitelmat toimivat työvälineenä ja ovat julkisesti nähtävillä Essoten nettisivuilla.

Omavalvonnan painopiste on ennakoivassa toiminnassa, mikä edellyttää luottamusta ja avointa keskustelua työyhteisöissä.  Esimiesten rooli korostuu niin työntekijöiden perehdyttämisessä omavalvontaan kuin havaittuihin epäkohtiin puuttumisessa.

Eettinen kuormitus vie voimia

Yliopettaja, tutkija Soile Juujärvi COPE-hankkeesta kuvasi kustannustehokkuuden ja hyvän huolenpidon vaatimusten aiheuttamaa ristiriitaa hoitohenkilökunnan työssä.

Hoitajat kokevat eettistä kuormittuneisuutta, koska he eivät kykene työssään toimimaan arvojensa puutteellisten resurssien tai huonon toimintakulttuurin vuoksi. Esimiesten ja johtajien etääntyessä käytännön potilastyöstä hoitajien kuormittuneisuus kasvaa heidän jäädessä yksin painimaan eettisten ongelmien kanssa.

Juujärvi painotti, että hoitajien eettiseen kuormitukseen puuttuminen on tärkeää vanhustenhuollon työvoimapulan ratkaisemiseksi. Tämä edellyttää ennen kaikkea johtajilta osaamista sovittaa yhteen taloudellisia päämääriä ja ammattieettisiä arvoja, taitoa käydä keskustelua eettisistä pulmista ja ratkoa niitä yhdessä työntekijöiden kanssa.

Kehittämispäällikkö Eija-Riitta Ikonen Etelä-Savon ammattiopistosta kertoi lähihoitajakoulutuksesta ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon kehittämistyöstä. Kansanedustaja Anneli Kiljunen tarkasteli vanhuspalvelujen turvaamista ja kehittämistä poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön näkökulmasta.

Seminaarin osallistujia