Laurea-ammattikorkeakoulun ja Cope-hankkeen yhdessä järjestämässä Sote2020-seminaarissa 21.3.2018 järjestettiin työpaja joka keskittyi monikulttuurisen asiakastyön taitoihin. Työpajan aluksi THL:n tutkija Laura Hietapakka johdatteli kulttuurisen kompetenssin käsitteeseen ja esitteli Cope-hankkeen tuloksia sote-ammattilaisten kokemasta kulttuurisesta osaamisesta. Lehtori Minttu Räty alusti työpajaa esittelemällä eri lähestymistapoja monikulttuurisuuteen sosiaalialan näkökulmasta.

Työpajoihin osallistui alan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Heitä pyydettiin pohtimaan monikulttuurisuutta sekä formaalin koulutuksen että työssä tapahtuvan jatkokoulutuksen näkökulmasta. Esiin nousi:

Monikulttuurisuuden näkyminen koulutuksessa on muuttunut

Työpajassa keskusteltiin formaalista ja informaalista koulutuksesta.

Ammattikorkeakouluissa monikulttuurisuusopinnot ovat siirtyneet ydinosaamisesta täydentävään osaamiseen, jolloin ne eivät enää tavoita kaikkia opiskelijoita. Työpajaosallistujat olivat kuitenkin sitä mieltä, että koulutuksessa olisi tarpeen olla monikulttuurisuuteen (tai monimuotoisuuteen) liittyen oma kokonaisuutensa, joka olisi kaikille pakollinen. Tällainen kokonaisuus toimisi myös hyvänä keskustelufoorumina.

Niin työssä kuin opiskelussa tarvitaan kontakteja maahanmuuttajiin. Ei kuitenkaan riitä, että eritaustaiset ihmiset tuodaan samaan tilaan, vaan kohtaaminen ja kanssakäyminen vaativat tukea. Työpajassa toivottiin, että oppilaitoksiin pyydettäisiin eri kulttuurien edustajia kertomaan omista kokemuksistaan, esimerkiksi kokemusasiantuntijoina tai niin sanottuna kummi-toimintana.

Myös järjestämällä yhteisopetusta esimerkiksi englanninkielistä koulutusohjelmaa suorittavien opiskelijoiden kanssa voitaisiin lisätä kohtaamisia. Osaamista ja kohtaamisia voidaan lisätä myös erilaisen hankkeiden kautta. Ainakin osa työharjoittelusta tulisi järjestää paikassa missä olisi aitoja kontakteja maahanmuuttajiin, jotta oppiminen ei jää teoriatiedon varaan.

Oma kysymyksensä on, korostetaanko koulutuksessa erikseen monikulttuurisuutta vai laajemmin monimuotoisuutta, johon liittyy eettisyys ja ihmisen aito huomioiminen. Työpajassa tuotiin esille, että ei pidä korostaa niinkään sitä, mikä on erilaista, vaan mikä on samanlaista.

Lisää monikulttuurisuuskoulutusta jatkossa

Työpajaa vetivät Laura Hietapakka ja Minttu Räty.

Tiivistäen työpajassa nousi esiin, että kokemukset, monikulttuurisuusopintojen määrä ja koulutussisällöt voivat vaihdella paljonkin esimerkiksi eri ammattikorkeakoulujen välillä. Opiskelijan monikulttuurisuuteen liittyvään osaamiseen vaikuttavat kouluttavan tahon lisäksi omat valinnat, työharjoittelupaikat ja myöhemmin myös työkokemus.

Työpajassa nousi esiin toive yhdenmukaistaa monikulttuurista koulutusta ja sisällyttää opintoihin pakollinen kurssi liittyen aiheeseen. Lisäksi yksilöllisyys, asennevaikuttaminen ja eri kulttuurien edustajien hyödyntäminen nousivat esiin tärkeinä näkökulmina niin koulutuksen kuin työyhteisöjenkin kehittämisessä.

Työpajan antia hyödynnetään Cope-hankkeessa tehtävän monikulttuurisuuteen liittyvän verkkokoulutuksen suunnittelussa. Verkkokoulutusta esitellään THL:n seminaarissa 23.5.2018, tervetuloa silloin kuulemaan lisää!

Lisätietoja:

Asiakaslähtöisyys hyötyy simulaatioista (toisesta työpajasta kirjoitettu artikkeli)