Suomessa tehdään kansainvälisesti ainutlaatuista sosiaali- ja terveydenhuollon reformia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä samalla perus- ja erikoistason palveluiden järjestäminen integroidaan maakuntien vastuulle. Ehkä jopa suurempi muutos tapahtuu palveluiden tuotannossa, jossa korostuu monituottajamalli ja kilpailu tuottajien välillä. Muutos on merkittävä, mutta laajoja muutoksia on jo toteutettu, vaikkakin eri tavalla.


Tavoite


Keskeiset sote-muutokset


Toteutus


Sote-muutokset haastavat osaamisen

Palvelujen tuotannossa suunnitellaan siirtymistä monituottajajärjestelmään. Siinä palveluita tuottaisivat sekä julkinen sektori että yksityiset, julkiset tai järjestöjen omistamat yhtiöt. Kilpailun on tarkoitus lisätä tehokkuutta ja parantaa hoidon laatua ja saatavuutta.

Tässä osahankkeessa selvitetään, mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan keskeiset muutokset ja niiden vaikutukset osaamistarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon reformi on päätöksentekovaiheessa. Siksi hankkeessa tarkastellaan organisaatioita, jotka ovat jo siirtyneet tai siirtymässä uudenlaisiin, maakunnallisiin tai niiden kaltaisiin palvelujärjestelmiin. Näiden organisaatioiden ero sote-uudistuksessa ehdotettuun on merkittävä, koska niissä myös palveluntuotanto on palvelun järjestäjän vastuulla. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi palveluintegraation toteuttamiselle.

Palveluiden integraatio ei onnistu pelkillä organisaatiomuutoksilla. Asiakkaan palvelujen kehittäminen vaatii uusia tapoja toimia. Tämä edellyttää asennemuutosta ja uutta toimintakulttuuria, mahdollisesti myös uutta työnjakoa ja osaamista. Uusi osaaminen voi liittyä toimintatapojen uudistamiseen. Silloin on tarkasteltava, mitä osaamistarpeita henkilöstöllä on ja millä menetelmillä osaamista ja toimintatapoja voidaan kehittää. Toisaalta on katsottava, toimivatko nykyiset tutkinnot ja niiden antama osaaminen tulevaisuudessa.

Uudesta työnjaosta löytyy jo kokemusta

Työnjaon muutoksia on jo tehty Suomessa. Terveyskeskuksissa hoitajien rooli on korostunut voimakkaasti. Vastaava työnjaon muutos on meneillään myös kansainvälisesti.
Uutta on myös hoiva-avustajakoulutus, jolla pyritään työelämään lähihoitajakoulutusta nopeammin. Koulutus on suunnattu esimerkiksi maahanmuuttajille ja alaa vaihtaville. Hoiva-avustajat toimivat esimerkiksi vanhuspalveluiden avustavissa tehtävissä. Muita esimerkkejä työnjaon muutoksista löytyy esimerkiksi kuntoutuksessa.Kotikuntoutuksen mallissa asiakasta ei viedä hoitopaikkaan vaan kuntoutus tuodaan kotiin. Lisääntyvä määrä fysioterapeutteja toimii kotihoidon kanssa yhteistyössä ja ohjaa kotihoitoa toimimaan asiakasta kuntouttavalla tavalla.

Hoitajapainotteiset mallit:

• Pitkäaikaissairaiden hoidossa asiakas tapaa usein vain hoitajan, joka tarvittaessa konsultoi lääkäriä.
• Hoitajien akuuttivastaanotot, joissa tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä
• Sairaanhoitajien mahdollisuus rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen
• Lääkärin rooli muuttunut konsultoivammaksi

Valinnanvapaus suuri haaste integraatiolle

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa yhtenä tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta ja yksityisten palveluntuottajien osuutta. Tämä tuo oman haasteensa integraatiotavoitteelle: mikäli ostetaan pieniä palvelupalasia, uudenlaisten yhteistyömallien luominen muuttuu monimutkaisemmaksi. Palveluiden jakaminen liikelaitokseen ja yhtiöihin muuttaa olennaisesti yhteistyösuhteita ja vaikuttaa siihen, miten integraatiota on mahdollista toteuttaa.

Hoidon integraation kehittäminen on kansainvälinen ilmiö. Sen toteuttamisen taso ja laajuus vaihtelevat voimakkaasti. Kapeimmillaan se voi tarkoittaa lääkärin ja sairaanhoitajan yhteistyötä. Laajimmillaan se merkitse suomalaista tavoitetta, koko sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, mikä kansainvälisesti on poikkeuksellista.

Integraatio organisaatiotasolla ei välttämättä johda asiakkaan kannalta saumattomaan hoitoon. Olennaista on asiakastasolla tapahtuva toiminta ja toimintamallien muutokset.
Integraatiota ja hoidon koordinaatiota voidaan toteuttaa sekä niin sanotun palveluohjauksen avulla että moniammatillisen yhteistyön avulla. Tämä voi olennaisesti vaikuttaa henkilöstörakenteeseen ja osaamistarpeisiin.

Erilaiset toimintamallit palveluiden integraatiossa:

• Moniammatillisen yhteistyön malli. Eri palveluiden johtaminen on yhden johdon alaisuudessa. Palveluista muokataan asiakkaan tarpeiden mukaisia tiimejä, jotka toimivat yhteistyössä.
• Monituottajamalli. Kun kaikki palveluketjun osat eivät ole saman organisaation hallinnassa, tarvitaan vastuuhenkilö koordinoimaan asiakkaan palveluita. Palveluiden yhteensovittaminen on haaste. Asiakkaan kannalta palvelujen voi sujuvuus heiketä.

Uuden osaamisen tarve vielä avoin

Siitä, miten paljon integraatio ja monituottajamalli vaativat uutta osaamista, tiedetään vielä vähän. Henkilöstön näkökulmasta kriittistä on esimerkiksi tiimityön hallinta ja luottamus toisen ammattilaisen osaamiseen. Tiimityö korostuu silloin, jos integraatio tapahtuu organisatorisesti, kokoamalla asiakkaan ympärille ammattilaisten tiimi.

Palvelukoordinaattorimallissa koordinaattori ohjaa asiakasta eri organisaatioiden toteuttamassa palveluketjussa. Tässä mallissa korostuvat luultavasti sosiaali- ja terveyspalveluiden laaja tuntemus ja verkostojen johtaminen.

Työnjaon muutokset ja integraatio vaativat taitavaa johtamista sekä ammatillisten kulttuurien yhteensovittamista. Vastuun antaminen toiselle ammattiryhmälle voidaan kokea ongelmaksi.
Suomessa maakunnan tyyppisesti toimivat kuntayhtymät ovat tähän asti soveltaneet lähinnä täyden integraation mallia, jossa sekä palveluiden järjestäminen että palvelun tuotanto on yhden organisaation hallinnassa. Yksityisiä palveluntuottajia on käytetty, mutta rajallisesti. Suunniteltu valinnanvapausmalli muuttaa tilannetta, kun palvelut on integroitu järjestäjän tasolla, mutta tuottajia on useita.

Hankkeessa pyritään selvittämään, minkälaisia konkreettisia muutoksia organisaatiorakenteisiin ja toimintatapoihin on tehty ja mitä nämä muutokset edellyttävät henkilöstön osaamiselta. Lisäksi pyritään ennakoimaan tulevia muutoksia ja niiden tuottamia vaatimuksia osaamistarpeisiin.

Tutkimuksen ydin

Tutkimuksella selvitetään ja vertaillaan, minkälaisia paikallisia sote-ratkaisuja alueille on tehty ja ollaan tekemässä. Suomessa aloitettu laaja sote-integraatio antaa mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin organisaatiorakenteisiin ja toimintamalleihin muihin maihin verrattuna.
Edelleen arvioidaan, mitä vaatimuksia ratkaisut asettavat osaamiselle.

Hankkeen aikana organisaatiot valmistautuvat tulevaan sote-uudistukseen ja todennäköisesti valinnanvapauden tuottamiin muutoksiin. Tämä antaa mahdollisuuden selvittää, mitä vaikutuksia tällä on organisaatioihin, toimintatapoihin sekä osaamisvaatimuksiin.
Tutkimuksessa analysoidaan jo rakennettuja ja aluillaan olevia alueellisia sote-ratkaisuja.

Analysoitavat alueet:

• Eksote, eli pidempään toiminnassa ollut alue
• Siun sote, eli juuri käynnistynyt alue
• Hyvinkään sairaanhoitoalueelle (Keski-Uusimaa) suunniteltava malli
• Yksityisen palveluntuottajan näkökulma

Jo käynnistettyjä ja käynnistymässä olevia sote-ratkaisuja tutkitaan asiakirja-analyysien sekä fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluiden avulla. Tutkimuksissa haastatellaan alueiden johtoa, esimiehiä ja työntekijöitä sekä valtion tason ja työmarkkinatoimijoiden päätöksentekijöitä.

Johdon haastatteluiden perusteella valitaan tapausesimerkkejä, sektoreita, joilla muutokset ovat olleet voimakkaimpia. Näiden osalta vertaillaan eri alueiden toimintamalleja haastattelujen perusteella. Laajempaa tietoa kerätään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstökyselyllä noin 5000 alan ammattilaiselle. Näin saadaan tietoa eri ammattiryhmistä sekä eri alueilta.

Kyselyllä kerätään tietoa osaamisvaatimusten muutoksista, henkilöstön näkemyksiä integraatiosta, yhteistyöstä ja tiedon kulusta ammattiryhmien ja organisaatioiden välillä. Lisäksi kysytään henkilöstön odotuksista sote-uudistukselta.
Henkilöstörakenteen muutoksia selvitetään THL:n henkilöstötilastojen avulla. Lisäksi hyödynnetään aiempia tutkimusaineistoja, kuten henkilöstön ja johdon haastatteluja terveysasemilta sekä vanhuspalveluiden henkilöstökyselyä.

Lue artikkeli: Muuttuva työ – tutkimuksen takana

Lähteet