Toukokuussa 2017 tunnelma on odottava ja jännittynyt. Alkamassa on COPE-hankkeen ensimmäinen koulutusinterventiokokonaisuus, jonka teemana on kulttuurinen osaaminen erityisesti monikulttuurisen työyhteisön näkökulmasta. Osallistujiksi valikoituneella sosiaalialan työyhteisöllä on tästä kokemusta – moni työntekijöistä on alun perin kotoisin muualta kuin Suomesta.

Neljästä osasta muodostuneessa koulutuksessa avattiin käsityksiä kulttuurista ja sen näkymisestä meissä jokaisessa. Lisäksi käsiteltiin erikseen kommunikaatiota ja kulttuurikonflikteja. Teemoja lähestyttiin erityisesti suomalaiselle kulttuurille ominaisten piirteiden näkökulmasta. Koulutus perustui ajatukseen siitä, että ymmärrys suomalaisesta kulttuurista – jossa myös koulutukseen osallistunut työyhteisö työskentelee – voi avartaa monien tilanteiden ymmärtämistä, tulkintoja ja eri toimijoiden reaktioita.

Mielen luomien rajoitteiden ylittämisellä kohti toimivaa kulttuurista vuorovaikutusta

Osallistujien toivottiin miettivän omaa ”kulttuurista häkkiään”, jolla viitataan siihen, että kulttuuri tuottaa mieleen rajoja, joiden ylittäminen tuntuu epämukavalta. Tuntuu siltä, että ”näin ei voi tehdä” tai ”näin ei voi sanoa”. Kuitenkin taitava kulttuurien välinen vuorovaikutus vaatii jatkuvaa mukavuusalueelta poistumista, joka muuttuu sitä helpommaksi, mitä useammin sitä tekee. Haastavissa tilanteissa on opittava keskittymään tilanteen vaatimuksiin ja kommunikaation tavoitteisiin oman mielen rajoitusten sijaan. Taitava kulttuuriosaaja muistaa, että jokainen on oman kulttuurinsa tuote, jota vastassa on aina ihminen. Ei siis toisinpäin, vaikka näin ihmisellä on usein taipumus ajatella.

Pääkouluttajana interventioissa toimi Axxell-monikulttuurisuuskeskuksessa suomi toisena kielenä -opettajana työskentelevä Aurora Vasama. Kouluttajalle osallistujaryhmä on aina uusi ja osallistujien tarpeet erilaisia. ”Koska koulutus liittyy vuorovaikutukseen ja asenteisiin, tulee sen myötä väistämättä aina esille, miten osallistuva työyhteisö voi”, kertoo 18 vuoden kouluttajakokemuksen omaava Aurora.

Osallistumisaktiivisuus kaikissa kevään koulutuspäivissä oli hyvä ja osallistuneet antoivat koulutuksesta pääsääntöisesti myönteistä palautetta. Yksi osallistuja kommentoi, että useiden teemojen käsittely monesta näkökulmasta avasi hyvin, mitä kulttuuripiirteiden ymmärtäminen tarkoittaa.

Monikulttuurisuuskoulutukselle olisi tarvetta laajemminkin

Syyskuussa 2017 oli vuorossa toinen koulutuskokonaisuus, jonka teemana oli kulttuurinen osaaminen monikulttuurisessa asiakastyössä. Koulutukseen osallistujien joukko koostui terveysalan ammattilaisista, jotka kohtaavat työssään säännöllisesti eri kulttuuri- ja kielitaustaisia potilaita.

Koulutus toteutettiin yhden kuukauden kuluessa, neljänä erillisenä koulutuskertana. Koulutuskertojen sisältö eteni edellisen tavoin loogisesti yleisen kulttuurisuuden käsittelyn kautta oman kulttuurin, omien kulttuurisidonnaisten piirteiden ja kommunikointitapojen avaamiseen. Näiden lisäksi koulutuksessa paneuduttiin muun muassa kulttuurin vaikutukseen kivun kokemisessa ja ilmaisussa, sekä potilaan vakaumuksen huomiointiin. Nämä aiheet olivat nousseet esiin keväällä 2017 toteutetuissa kohdejoukon koulutustarpeita selvittävissä haastatteluissa.

”Koulutuksessa käyttämämme ydinsisällöt, kuten ’mitä on kulttuuri’, ’kulttuuri minussa’ tai ’kommunikaatio’, eivät ole ammattiryhmä- tai kontekstisidonnaisia, mutta huomioimme kuitenkin aina koulutuksen suunnitellussa myös ne erityistarpeet ja piirteet, joita koulutukseen osallistuvalla kohdejoukolla on, ja räätälöimme sisältöjä sen mukaan”, Aurora toteaa.

Koulutuskokonaisuuden päätteeksi toteutetuissa ryhmähaastatteluissa ilmeni, että osallistujat kokivat koulutuksen ylittäneen odotukset. Osallistujat olivat tyytyväisiä niin koulutuskertojen sisältöihin, toteutukseen kuin kouluttajan asiantuntijuuteen monikulttuurisuusaiheen käsittelyssä. Monikulttuuriseen hoitotyöhön liittyvän keskustelun avaaminen nähtiin tärkeänä ja osallistujat kokivat, että koulutuksessa käsiteltyjen ydinteemojen pohtiminen olisi tärkeää kaikille ammatista riippumatta.

Interventioista kohti kulttuurisen osaamisen arviointia ja kehittämistä

Koulutusinterventioista saatuja havaintoja hyödynnetään jatkossa verkkopohjaisen kulttuurista osaamista edistävän oppimisalustan luomisessa ja kehittämisessä, jossa kumppanina toimii myös Aalto-yliopisto. Lisäksi interventioiden yhteydessä kerättyjä haastatteluaineistoista raportoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti esimerkiksi alan konferensseissa ja tieteellisissä julkaisuissa.

Koulutusinterventiot liittyvät Monikulttuuriset työyhteisöt -teemaan COPE-hankkeessa. Ne järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Axxell-monikulttuurisuuskeskuksen yhteistyönä. Axxelin kouluttajina toimivat Aurora Vasaman lisäksi Tanja Sandberg ja Annika Schmidt. THL:n tutkijat Laura Hietapakka ja Anu Kaihlanen olivat mukana interventioiden toteuttamisessa havainnoimalla koulutuspäivien toteuttamista ja haastattelemalla osallistuneita.