Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto kansainvälistyy. Ulkomaalaistaustaisia terveydenhuollon ammattilaisia saapuu Suomeen lisääntyvällä vauhdilla. Heitä tarvitaan ja he tarvitsevat lisää koulutusta ja tietoa suomalaisista toimintatavoista sosiaali- ja terveydenhuollossa. COPE-hankkeessa tutkimme, mitä tätä voidaan tukea.


Tavoitteet


Lähtötaso ja haasteet


Ratkaisut


On tärkeää parantaa ulkomaalaistaustaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kotoutumista ja integroitumista Suomeen. Entistä monikulttuurisemmat työyhteisöt merkitsevät haastetta myös johtamiselle.

Euroopan Unioni (Communication on Immigration, Integration and Employment -hanke) näkee monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien integraation kaksisuuntaisena. Maahanmuuttajien tulee kunnioittaa arvoja ja normeja uudessa maassa, joka taas varmistaa tulijoiden yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua. Integroitumisprosessissa maahanmuuttaja liittyy yhteiskuntaan. Kotoutuja omaksuu uutta kulttuuria ja toimintamalleja, mutta oman kulttuurin piirteet säilyvät osana identiteettiä.

Työmarkkinatilanne nyt

Maahanmuuttajataustaiset työllistyvät Suomessa heikommin ja työsuhteet ovat tilapäisiä. Työ ei useinkaan vastaa maahanmuuttajan koulutusta.

Koulutus, sukupuoli ja se, mistä maasta on lähtöisin, vaikuttavat työllistymiseen. Töiden saantia heikentävät alhainen koulutus, huono kielitaito ja suppeat sosiaaliset verkostot.

Myös maahanmuuttajataustaisten sote-ammattilaisten työllistymisessä on ongelmia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työhön sitoutumisen ja integraation esteinä ovat ammatillisen kielitaidon puute sekä riittämätön perehdyttäminen ja alkutilanteen kartoitus.

Ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden ja hoitajien saama kielikoulutus ei ole riittävää. Toiveena on, että kielikursseja pitäisi räätälöidä paremmin terveydenhuollon ammattilaisille sopiviksi. Vastaan tulee myös kulttuurieroja tavoissa tehdä työtä. Suomessa sekä hoitotyön tekijöiltä että lääkäreiltä odotetaan usein laaja-alaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa osaamista kuin monissa muissa maissa.

Työyhteisön avoimuus, onnistunut perehdyttäminen, toimiva esimiestyö ja työtovereiden tuki ovat edellytys sille, että maahanmuuttaja onnistuu työssään.

Maahanmuuttajasairaanhoitajien työllistymistä ja integroitumista edistävät työkokemuksen tuottama vahva ammatti-identiteetti, hyvä kielitaito, Suomessa suoritettu ammatillinen pätevöityminen ja työharjoittelun aikana hankitut sosiaaliset verkostot.

Räätälöity työvoimapolitiikka ja interventiot ovat osoittautuneet toimiviksi. Esimerkiksi yksilöidyt integraatiosuunnitelmat ja kielikoulutus ovat parantaneet maahanmuuttajien ansioita.

Suoraan työelämässä hyödynnettävät taidot nostavat työllisyyttä eniten.  Tanskassa on nähty, että työvoimakokeilut ja koulutus ennakoivat parempaa työllistymistä ja lyhyempää sosiaalietuuksien käyttöaikaa.

Ulkomaalaistaustaisille lääkäreille ja sairaanhoitajille tehty tutkimus korosti, kuinka tärkeää on huomioida kulttuurisesti monimuotoisten työyhteisöjen tarpeet sekä johtamisessa että henkilöstön ja työilmapiirin kehittämisessä. Johtamisessa monimuotoisuuden ja kulttuurierojen hallinnointi vaikuttavat organisaation tehokkuuteen.  Paremmat kommunikaatiokyvyt eri kulttuurista tulevien työntekijöiden välillä voivat vähentää kiusaamista.

Maahanmuuttajat asiakkaina

Maahanmuutto on raskas tapahtuma ja usein maahanmuuttajalle myös terveysriski. Toiseksi siihen liittyy sosiaalisten ongelmien riski. Esimerkiksi Ruotsissa riski skitsofreenisiin ja psykoottisiin oireisiin on maahanmuuttajilla lähes kolminkertainen. Turvapaikanhakijoiden terveysongelmat pahenevat, kun turvapaikkaprosessi pitkittyy. Toisaalta maahanmuuttoon liittyy usein niin sanottu ”healthy immigrant effect”, eli terveempien ja nuorempien on helpompi lähteä etsimään töitä tai elämää vieraasta maasta.

Hoitotilanteessa maahanmuuttajat voivat olla hyvinkin herkkiä havaitsemaan heihin kohdistunutta epäluuloa tai ylenkatsetta. Maahanmuuttajien kanssa työskentely vaatii rohkeutta panna itsensä likoon. Työssä maahanmuuttajien kanssa tulisi kyetä ymmärtämään kulttuurien erilaisuus, mutta myös samanarvoisuus. Kun työskentelee maahanmuuttajien kanssa, on hyötyä siitä, että myöntää omat käsityksensä ja asenteensa ja työstää niitä siten, etteivät asenteet vaikuta kielteisesti hoitosuhteeseen.

Terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset maahanmuuttaja-asiakkaista ovat pääosin positiivisia. Haasteita tuovat kieliongelmat, erilaiset hoitokäytännöt, uskonnosta ja erilaisesta kulttuurista johtuvat eroavaisuudet sekä tulkin käyttö. Maahanmuuttajat tuovat työpäiviin myös mukavaa vaihtelua ja jännitystä sekä mahdollisuuden tutustua uusiin kulttuureihin ja oppia niistä.

Maahanmuuttajien kohtaamisessa on myös kehitettävää ja hoitohenkilökunta tarvitsee tähän lisäkoulutusta. Henkilöstö kokee, että tiedon hankinta ja vuorovaikutuksen onnistuminen on usein jäänyt liikaa heidän oman aktiivisuutensa varaan. Koulutuksen, toimivan työnohjauksen ja moniammatillisen tiimityön merkitys kulttuuriselle osaamiselle korostuu. Parannettavaa on erityisesti transnationaalisissa taidoissa, mutta emotionaalisessa osaamisessa suomalaiset ovat vahvoilla.


Hanke & toteutus

Hanke toimii kahdesta suunnasta: tuetaan maahan muuttavien sote-ammattilaisten työllistymistä ja monikulttuuristen työyhteisöjen toimintaa esimerkiksi uudenlaisella koulutuksella. Toiseksi kehitetään sote-ammattilaisten osaamista kohdata maahanmuuttaja-asiakkaita.


Lue artikkeli: Monikulttuuriset työyhteisöt – tutkimuksen takana

Lähteet

Aalto, A. M., Elovainio, M., Heponiemi, T., Hietapakka, L., Kuusio, H., & Lämsä, R. (2013). Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja sairaanhoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa THL, raportti7/2013.

Aalto A-M, Heponiemi T, Keskimäki I, Kuusio H, Hietapakka L, Lämsä R,  Sinervo T, & Elovainio M. (2014) Employment, psychosocial work environment and well-being among migrant and native physicians in Finnish health care. European Journal of Public Health, 24, 445-451.

Aalto, A-M., Heponiemi. T., Väänänen, A., Bergbom, B., Sinervo, T. & Elovainio, M. (2014) Is working in culturally diverse working environment associated to physicians’ work-related well-being? A cross-sectional survey study among Finnish Physicians. Health Policy, 114, 187-194.

Ailasmaa, R. (2015). Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus. THL Tilastoraportti 12/2015

Airila, A., Toivanen, M., Väänänen, A., Bergbom, B., Yli-Kaitala, K., & Koskinen, A. (2013) Maahanmuuttajien onnistuminen työssä. Helsinki: Työterveyslaitos

Bergbom, B., Vartia-Väänänen, M., & Kinnunen, U. (2015). Immigrants and natives at work: exposure to workplace bullying. Employee Relations, 37, 158-175.

Berry, J. W. (2005). Acculturation: living succesfully in two cultures. International Journal of Intercultural Relations, 29, 697–712.

Borrego, E., & Johnson, R. G. (2012). Cultural Competence for Public managers. Managing Diversity in Today’s World. . NY: CRC Press, Taylors Francis Group.

Busk, H., Jauhiainen, S., Kekäläinen, A., Nivalainen, S., & Tähtinen, T. (2016). Maahanmuuttajat työmarkkinoilla -tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2016.

Cantor-Graae, E., Zolkowska, K., & McNeil, T. F. (2005). Increased risk of psychotic disorder among immigrants in Malmo: a 3-year first-contact study. Psychol Med, 35, 1155-1163.

Commision, E. (2003). Communication from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions on Immigration, Integration and Employment (COM). Brussels.

Eronen, A., Härmälä, V., Jauhiainen, S., Karikallio, H., Karinen, R., & Kosunen, A. (2014). Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ ja Yrittäjyys 6/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö: Helsinki.

Halla, T. (2007). Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja. Duodecim, 123, 469-475.

Heinesen, E., Husted, L., & Rosholm, M. (2013). The effects of active labor market policies for immigrants receiving social assistance in Denmark. IZA Journal of Migration, 2, 15.

Koskimies, K., & Mutikainen, H.-K. (2008). Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina: Opinnäytetyö, Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu.

Kuusio, H., Elovainio, M., Vänskä, J., Heponiemi, T., Aalto, A.-M., Koivuniemi, S., ym. (2010). Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä. Suomen lääkärilehti, 65, 3323-3329.

Laban, C. J., Komproe, I. H., Gernaat, H. B., & de Jong, J. T. (2008). The impact of a long asylum procedure on quality of life, disability and physical health in Iraqi asylum seekers in the Netherlands. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol, 43, 507-515.

Larja, L., & Sutela, H. (2015). Koulutusrakenne. Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti koulutettuja ja paljon matalasti koulutettuja. In T. Nieminen, H. Sutela & U. Hannula (Eds.), Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014 (pp. 29-42). Helsinki: Tilastokeskus. Grano.

Nieminen, S. (2011). Kuulumisen ehdot. Maahanmuuttajasairaanhoitajat, ammattikuntaan sisäänpääsy ja toimijuuden ehdot. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 1616. Tampereen yliopisto.

Pulkka, H. (2014). Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia kohtaamisesta maahanmuuttajien kanssa terveydenhuollossa. Opinnäytetyö, MAMK.

Sainola-Rodriguez, K. (2005). Turvapaikanhakijat psykiatrisessa sairaalahoidossa – hoitamisen kulttuurisen kompetenssin toteutuminen potilasasiakirjojen perusteella. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 1, 18-31.

Sainola-Rodriguez, K. (2007). Maahanmuuttajien ja hoitohenkilökunnan kohtaaminen mielenterveyspalveluissa – transnationaalinen taitoko? Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 44, 216-227.

Sainola-Rodriguez, K., & Koehn, P. (2006). Turvapaikanhakijoiden ja pysyvästi Suomessa asuvien maahanmuuttajien mielenterveyteen liittyvien tarpeiden tunnistaminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 1, 47-59.

Sarvimäki, M., & Hämäläinen, K. (2016). Integrating immigrants: The impact of restructuring active labor market programs. Journal of Labor Economics, 34, 479-508.

Steel, Z., Momartin, S., Bateman, C., Hafshejani, A., Silove, D. M., Everson, N., ym. (2004). Psychiatric status of asylum seeker families held for a protracted period in a remote detention centre in Australia. Aust N Z J Public Health, 28, 527-536.

Väänänen, A., Toivanen, M., Aalto, A.-M., Bergbom, B., Härkäpää, K., Jaakkola, M., ym. (2009). Maahanmuuttajien integroituminen Suomalaiseen yhteiskuntaa elämän eri osa-alueilla. : Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, 9/2009.