Sosiaali- ja terveydenhuolto on muuttumassa merkittävästi. COPE:n tässä kuvattavassa osahankkeessa selvitetään, millaista johtamista ja päätöksentekoa sekä johtamisosaamista muutoksessa tarvitaan.
Tavoite
- Tutkia, millaista uudistumista sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnilta, hallinnolta ja johtamiselta edellytetään valtakunnallisesti sekä alueellisesti, kun palvelujärjestelmä on murroksessa.
Tausta
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusprosessissa luodaan uusia palvelukokonaisuuksia ja organisaatioita. Tämä edellyttää uusia työn tekemisen tapoja ja uutta osaamista myös johtamiseen, toiminnan ohjaukseen sekä päätöksentekoon.
- Osahankkeessa selvitetään, millaista hallintoa ja johtamista tarvitaan, jotta tavoitteisiin päästään ja miten uudistusta tulee johtaa prosessien edetessä.
Toteutus
- Tutkimuksessa analysoidaan erityyppisiä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota strategisen – ja osaamisen johtamisen näkökulmista. Lisäksi tutkitaan eri ministeriöiden ohjauksen muotoja ja ministeriöiden keskinäistä yhteistyötä.
- Tutkimusaineistona käytetään valtakunnan-, kunta- ja aluetasolta tehtäviä yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Lisäksi aineistona käytetään strategiadokumentteja.
- Aineistoa kerätään kumuloituvan aineistonkeruun periaatteen mukaan. Tämä tarkoittaa, että tuloksista keskustellaan ja ne kerrotaan tutkimuksen kohteina oleville sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille tutkimuksen eri vaiheissa. Samalla kerätään uutta tutkimusaineistoa. Näin voidaan tunnistaa uudistusprosesseja, tapoja, miten uudistukset etenevät, eri toimintaympäristöjen ja päätösten merkitystä ja kriittisiä kohtia. Tulosten pohjalta edetään tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen. Analysoinnissa käytetään eri aineistonhankkimismuotoja yhdistävää mixed methods -menettelytapaa.
Sote-uudistukset ja johtaminen
Suomessa on 1980-luvulta lähtien tehty useita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia. 2010-luvun lopulle ja 2020-luvun alkuun suunnitellaan mittavaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja uutta maakuntahallintoa. Uudistukset ja muutosprosessit ovat osa päätöksentekoa ja johtamista sekä valtakunnallisesti että aluetasolla. Tavoitteena on luoda uudenlaisia, hajautettuja sekä verkostotyyppisiä organisaatioita sekä uudenlaisia toimintakokonaisuuksia. Ne voivat olla verkostomaisia, moniammatillisia kokonaisuuksia sekä työyhteisöjä. Samalla murretaan sosiaali- ja terveydenhuollon perinteisiksi muodostuneita ja melko vahvoja sektorirajoja. Henkilöstöresursseja johdetaan kohti uutta toimintakulttuuria. Toiminnan on silti oltava ennakoitavaa ja luotettavaa.
Osahankkeessa tutkitaan, kuinka sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi sekä niiden johtaminen ja sote-alaa koskeva päätöksenteko uudistuvat, kun prosessi etenee. Millaista johtamista tarvitaan, jotta uudistuvat palvelut vastaavat sitä, mitä asukkaat haluavat ja tarvitsevat. Kun työtä uudistetaan, myös organisaatioiden toimintatapojen ja johtamisen odotetaan uudistuvan.
Professiorajat muuttuvat
Moniammatillisen työyhteisön johtaminen nousee aikaisempaa tärkeämmäksi ja edellyttää uudenlaista suhtautumista. Johtamisosaaminen korostuu, kun työyhteisön työntekijät edustavat sosiaali- ja terveysalalle tyypillisiä vahvoja ammattiryhmiä. Johtamisessa tulevat vastaan myös valta- ja professiorajat. Alan ammattilaiset ovat myös usein tottuneet siihen, että johtaja edustaa samaa ammattiryhmää. Moniammatillisessa työyhteisössä tämä tuo johtajan työhön uusia mielenkiintoisia asioita ja todennäköisesti uudenlaisen johtamisosaamisen vaatimuksia. Tällä on vaikutusta alan opetukseen.
Erimuotoiset hajautetut ja monialaiset, hybridimuotoiset organisaatiot lisääntyvät. Johtajien tulee tunnistaa näihin liittyvät erityispiirteet. Johtaminen saa todellisia uusia sisältöjä, sillä hajautettu organisaatio voi sisältää erilaisia verkostoja, eri paikoissa eri aikaan – tai samaan aikaan – tapahtuvaa työtä. Kokonaisuuteen voi kuulua erilaisia rakenteellisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Samalla työntekijöiden rooli on muuttumassa enemmän aktiivisen kehittäjän, eli uudenlaisen organisaatiokansalaisuuden suuntaan. Työntekijöiltä odotetaan itsenäisempää työotetta ja vastuuta, ja johtamisen pitää antaa tälle tilaa. Johtamisessa näkyvät myös asenteiden, arvojen ja poliittisten voimasuhteiden muutokset.
Johtamisen ristipaineet
Sosiaali- ja terveysalan eri tason johtajiin ja johtamistyöhön kohdistuu hyvin erilaisia, joskus ristiriitaisiakin odotuksia. Kuntien palvelut ovat hyvin erilaisten tavoitteiden ja erityyppisen ohjauksen kohteena valtakunnallisesti ja paikallisesti. Palvelut ovat myös valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan väline ja niissä näkyvät politiikan ja talouden muutokset.
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveysministeriön ohjausote todennäköisesti voimistuu. Samalla eri ministeriöiden väliset yhteistyösuhteet uudistuvat – tai niiden odotetaan uudistuvan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tuottavat myös lakisääteisiä palveluja. Jatkossa sote-organisaatioista tulee yksityisten ja julkisten toimintamallien, ehkä myös verkostokumppanuuksien kohtaamispaikka.
Myös julkisen sektorin palveluilta odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksellisuuden ja laadun arviointiin tarvitaan ja kehitetään uusia arviointitapoja ja mittareita. Niiden käyttö edellyttää johtajilta osaamista. Tarvitaan myös työyhteisöjen ymmärrys sille, mitä tuloksellisuus merkitsee ja kuinka sitä arvioidaan. Myös tiedon melko reaaliaikainen tuottaminen ja käyttäminen päätöksenteossa tulee todennäköisesti korostumaan sekä valtion- että aluetasolla.
Myös kunnallisten sote-palveluorganisaatioiden yhtiöittäminen tai liikelaitosten perustaminen on iso prosessi. Tehtävien ohella uudistuvat asenteet ja toimintatavat – tai ainakin niiden odotetaan uudistuvan.
Muuttuvan toiminnan tutkimusta
Osahankkeessa selvitetään terveyspalvelujen johtamista ja uudistusten toteuttamista uudenlaisissa, monialaisissa ja hajautetuissa organisaatiorakenteissa. Miten johtajien ja työntekijöiden osaaminen vastaa uusia toimintatapoja ja tavoitteita? Toteutuvatko tuloksellisuus, aito sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja moniammatillisen työskentelyn tavoitteet? Mitä muita uusia toiminta- ja professiorajapintoja muodostuu? Millaiseksi suunnitellaan rajapintaa kunta- ja maakuntatason rajapinta palveluissa, joissa asiakas liikkuu näiden eri tasojen palveluiden välillä?
Tutkimusaineiston hankkimisessa ja analysoinnissa käytetään eri aineistonhankkimismuotoja yhdistävää mixed methods- menettelytapaa. Tällä pyritään tunnistamaan tutkimuskohteiden ja -teeman monialaisuus ja toiminnan nopeasti muuttuvat piirteet. Aineiston keräämisessä käytetään kumuloituvaa aineistonkeruutapaa, joka mahdollistaa prosessimaisen vuorovaikutuksen myös tutkimuskohteiden kanssa.
Tutkimuksen aineistona ovat valtakunnallisen ja paikallistason strategiadokumenttien analyysit. Yksilö- ja ryhmähaastatteluja tehdään sekä valtion keskushallinnosta että kunta- ja alueorganisaatioista. Käytössä on myös COPE-hankkeen kyselystä saatava aineisto. Osahankkeen eri vaiheissa kirjoitetaan tieteellisiä julkaisuja sekä ammatillisia artikkeleita. Lisäksi osahankkeen tuloksista kerrotaan alueellisissa ja valtakunnallisissa ja myös kansainvälisissä seminaareissa ja konferensseissa.
Lue artikkeli: Hallinto ja johtaminen – tutkimuksen takana
Lähteet:
- Bevir, Mark. 2011. Key Concepts in Governance. Sage, Los Angeles.
- Christensen, Tom Lagreid, Per 2011. Complexity and Hybrid Public Administration—Theoretical and Empirical Challenges. Public Organization Review. 11(4),407–423 .DOI 10.1007.
- Duncan, Carrie M. & School, Mecan A. 2015.Talking Across Boundaries: A Case Study of Distributed Governance. ISRT, Voluntas 26, (731-755) DOI 10.1007/s1266-014-9453-2.
- Jääskeläinen Aki & Sillanpää ,Virpi 2012. Overcoming challenges in the implementation of performance measurement: Case studies in public welfare services. Case studies in public welfare services International Journal of Public Sector Management. 26(6) pp. 440 – 454.
- Eteläpelto, Anneli & Vähäsantanen, Katja & Hökkä, Päivi & Paloniemi, Susanna (2014). Miten käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä? Aikuiskasvatus 3 (34) , 202-214.
- Laulainen, Sanna 2014. Aktiivisista organisaatiokansalaisista uudenlaisia pelaajia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Fysioterapia 6, 44-48.
- Lumijärvi, Ismo & Leponiemi, Ulrika 2014. Strategic Management in Finnish Municipalties. In Paul Joyce & Anne Drumaux (eds.) Strategic Management in Public Organizations. European Practices and Perspectives. Routledge, New York, 41-56
- Mair, Johanna & Mayer, Judith & Lutz, Eva 2015. Navigating Institutional Plurality: Organizational Governance in Hybrid Organizations. Organization Studies 36(6), 713-739.
- Niiranen, Vuokko (2016). Uudistuvat verkostot ja yhteistyörakenteet johtamisessa. Julkaisussa Antti Syväjärvi ja Ville Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Tampere Universty Press, Tampere. 297-318.
- Niiranen, Vuokko (2016). Johtaminen moniammatillisuuden maailmassa. Pro Terveys (43), 5, s.12-13.
- Niiranen, Vuokko & Joensuu, Minna 2014. Political Leaders and Public Administrators in Finland: Key Values and Stumbling Blocks in Decision Making and Interaction. In Paul Joyce & Anne Drumaux (eds.) Strategic Management in Public Organizations. European Practices and perspectives. Routledge, New York, 95-114.
- Niiranen, Vuokko. & Lammintakanen, Johanna. 2014. Johdanto. Julkaisussa Vuokko Niiranen & Minna Joensuu & Johanna Lammintakanen & Mervi Kerkkänen (toim.) Johtajana muutoksissa. ACTA 253. Suomen Kuntaliitto, Helsinki, s. 18-22.
- Ospina, Sonia M. & Saz-Carranza, Angel. 2010. Paradox and Collaboration in Network Management. Administration & Society, 42 (4), 404-440.
- Quinn Robert .E. 1988. Beyond Rational Management. Mastering the Paradoxes and Competing Demands of High Performance. Jossey-Bass Publishers. San Fransisco.
- Seppä, Matti-Esko & Virolainen, Harri. 2014. Henkilöstön kokemuksia yhtiöittämisen mukanaan tuomista muutoksista. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 42(1), 83-101.
- Vartiainen, Matti & Kokko, Niina & Hakonen, Marko 2004. Hallitse hajautettu organisaatio. Paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Talentum, Helsinki.