Sosiaali- ja terveydenhuolto on muuttumassa merkittävästi. COPE:n tässä kuvattavassa osahankkeessa selvitetään, millaista johtamista ja päätöksentekoa sekä johtamisosaamista muutoksessa tarvitaan.


Tavoite


Tausta


Toteutus


Sote-uudistukset ja johtaminen

Suomessa on 1980-luvulta lähtien tehty useita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia. 2010-luvun lopulle ja 2020-luvun alkuun suunnitellaan mittavaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja uutta maakuntahallintoa. Uudistukset ja muutosprosessit ovat osa päätöksentekoa ja johtamista sekä valtakunnallisesti että aluetasolla. Tavoitteena on luoda uudenlaisia, hajautettuja sekä verkostotyyppisiä organisaatioita sekä uudenlaisia toimintakokonaisuuksia. Ne voivat olla verkostomaisia, moniammatillisia kokonaisuuksia sekä työyhteisöjä. Samalla murretaan sosiaali- ja terveydenhuollon perinteisiksi muodostuneita ja melko vahvoja sektorirajoja. Henkilöstöresursseja johdetaan kohti uutta toimintakulttuuria. Toiminnan on silti oltava ennakoitavaa ja luotettavaa.

Osahankkeessa tutkitaan, kuinka sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi sekä niiden johtaminen ja sote-alaa koskeva päätöksenteko uudistuvat, kun prosessi etenee. Millaista johtamista tarvitaan, jotta uudistuvat palvelut vastaavat sitä, mitä asukkaat haluavat ja tarvitsevat. Kun työtä uudistetaan, myös organisaatioiden toimintatapojen ja johtamisen odotetaan uudistuvan.

Professiorajat muuttuvat

Moniammatillisen työyhteisön johtaminen nousee aikaisempaa tärkeämmäksi ja edellyttää uudenlaista suhtautumista. Johtamisosaaminen korostuu, kun työyhteisön työntekijät edustavat sosiaali- ja terveysalalle tyypillisiä vahvoja ammattiryhmiä. Johtamisessa tulevat vastaan myös valta- ja professiorajat. Alan ammattilaiset ovat myös usein tottuneet siihen, että johtaja edustaa samaa ammattiryhmää. Moniammatillisessa työyhteisössä tämä tuo johtajan työhön uusia mielenkiintoisia asioita ja todennäköisesti uudenlaisen johtamisosaamisen vaatimuksia. Tällä on vaikutusta alan opetukseen.

Erimuotoiset hajautetut ja monialaiset, hybridimuotoiset organisaatiot lisääntyvät. Johtajien tulee tunnistaa näihin liittyvät erityispiirteet. Johtaminen saa todellisia uusia sisältöjä, sillä hajautettu organisaatio voi sisältää erilaisia verkostoja, eri paikoissa eri aikaan – tai samaan aikaan – tapahtuvaa työtä. Kokonaisuuteen voi kuulua erilaisia rakenteellisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Samalla työntekijöiden rooli on muuttumassa enemmän aktiivisen kehittäjän, eli uudenlaisen organisaatiokansalaisuuden suuntaan. Työntekijöiltä odotetaan itsenäisempää työotetta ja vastuuta, ja johtamisen pitää antaa tälle tilaa. Johtamisessa näkyvät myös asenteiden, arvojen ja poliittisten voimasuhteiden muutokset.

Johtamisen ristipaineet

Sosiaali- ja terveysalan eri tason johtajiin ja johtamistyöhön kohdistuu hyvin erilaisia, joskus ristiriitaisiakin odotuksia. Kuntien palvelut ovat hyvin erilaisten tavoitteiden ja erityyppisen ohjauksen kohteena valtakunnallisesti ja paikallisesti. Palvelut ovat myös valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan väline ja niissä näkyvät politiikan ja talouden muutokset.

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveysministeriön ohjausote todennäköisesti voimistuu. Samalla eri ministeriöiden väliset yhteistyösuhteet uudistuvat – tai niiden odotetaan uudistuvan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tuottavat myös lakisääteisiä palveluja. Jatkossa sote-organisaatioista tulee yksityisten ja julkisten toimintamallien, ehkä myös verkostokumppanuuksien kohtaamispaikka.

Myös julkisen sektorin palveluilta odotetaan tuloksellisuutta. Tuloksellisuuden ja laadun arviointiin tarvitaan ja kehitetään uusia arviointitapoja ja mittareita. Niiden käyttö edellyttää johtajilta osaamista. Tarvitaan myös työyhteisöjen ymmärrys sille, mitä tuloksellisuus merkitsee ja kuinka sitä arvioidaan. Myös tiedon melko reaaliaikainen tuottaminen ja käyttäminen päätöksenteossa tulee todennäköisesti korostumaan sekä valtion- että aluetasolla.

Myös kunnallisten sote-palveluorganisaatioiden yhtiöittäminen tai liikelaitosten perustaminen on iso prosessi. Tehtävien ohella uudistuvat asenteet ja toimintatavat – tai ainakin niiden odotetaan uudistuvan.

Muuttuvan toiminnan tutkimusta

Osahankkeessa selvitetään terveyspalvelujen johtamista ja uudistusten toteuttamista uudenlaisissa, monialaisissa ja hajautetuissa organisaatiorakenteissa. Miten johtajien ja työntekijöiden osaaminen vastaa uusia toimintatapoja ja tavoitteita? Toteutuvatko tuloksellisuus, aito sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja moniammatillisen työskentelyn tavoitteet? Mitä muita uusia toiminta- ja professiorajapintoja muodostuu? Millaiseksi suunnitellaan rajapintaa kunta- ja maakuntatason rajapinta palveluissa, joissa asiakas liikkuu näiden eri tasojen palveluiden välillä?

Tutkimusaineiston hankkimisessa ja analysoinnissa käytetään eri aineistonhankkimismuotoja yhdistävää mixed methods- menettelytapaa. Tällä pyritään tunnistamaan tutkimuskohteiden ja -teeman monialaisuus ja toiminnan nopeasti muuttuvat piirteet. Aineiston keräämisessä käytetään kumuloituvaa aineistonkeruutapaa, joka mahdollistaa prosessimaisen vuorovaikutuksen myös tutkimuskohteiden kanssa.

Tutkimuksen aineistona ovat valtakunnallisen ja paikallistason strategiadokumenttien analyysit. Yksilö- ja ryhmähaastatteluja tehdään sekä valtion keskushallinnosta että kunta- ja alueorganisaatioista. Käytössä on myös COPE-hankkeen kyselystä saatava aineisto. Osahankkeen eri vaiheissa kirjoitetaan tieteellisiä julkaisuja sekä ammatillisia artikkeleita. Lisäksi osahankkeen tuloksista kerrotaan alueellisissa ja valtakunnallisissa ja myös kansainvälisissä seminaareissa ja konferensseissa.


Lue artikkeli: Hallinto ja johtaminen – tutkimuksen takana

Lähteet: