Pöhinää on viljelty yleissanana sosiaalisessa mediassa  jo pitkään, vaikka alkuperin pöhinä on liittynyt paljon synkempiin yhteyksiin. Pöhinätyyppinen työskentely on levinnyt myös keskushallinnossa viime vuosina.  COPE-hankkeessakin on saatu siitä kokemuksia. Itse yhdistän pöhinätyyppisen työskentelyn menetelmällisesti laadullisen ennakointiin. Eikä kukaan ole siltä voinut välttyä, jos on viime vuosina ollut mukana hahmottelemassa tulevaisuuden suuntia tai kehittämiskohteita missä tahansa organisaatiossa.

Epäilijä minussa

Vaikka työssäni joudun soveltamaan määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä, laadullisen aineiston analysointi ja tulkinta ovat minulle paljon työläämpiä kuin määrällisten aineistojen.  Samoin en koe pöhinätyyppistä työskentelyä kovin luontevana, vaan laadullisen ennakoinnin menetelmien soveltaminen herättää minussa usein epäilijän. Näiden kokemusten pohjalta olen joutunut pohtimaan, mistä epäilyni juontuvat. Taustalle lienee useita seikkoja.

Itse olen tutustunut käytännössä laadullisen ennakoinnin menetelmiin sekä eurooppalaisessa että kotimaisessa yhteistyössä. Terveydenhuoltohenkilöstön ennakointihankkeisiin eri puolilla Eurooppaa osallistuu tunnettuja eurooppalaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Työskentelyä vetävät ennakointityön johtavat asiantuntijat, ja hankkeissa yhdistetään asianmukaisesti useita laadullisen ennakoinnin menetelmiä.

Kaikesta tästä huolimatta lopputulos ei usein juurikaan yllätä, innosta tai herätä uusia ajatuksia. Mieleen tulee jopa, olisiko samaan lopputulokseen voinut päästä pelkästään aiemman kirjallisuuden perusteella. Samaa epäilyä olen kokenut monissa kotimaisissa ennakointiryhmissä, joissa taustaltaan melko homogeeniset ryhmät ovat ennakoineet sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeita.

Metafora tuntemattomaan kurkottamisesta

Syynä yllätyksettömään lopputulokseen ei ainakaan voi olla se, että yllätyksiä ei olisi odotettavissa. Onko syynä se, että asiantuntijat katsoivat tulevaisuuteen liian yhtenäisestä viitekehyksestä ja puhuivat liian samanlaista kieltä? Syntyisikö tulevaisuudesta monipuolisempia näkymiä ja pystyttäisiinkö työskentelyssä tunnistamaan paremmin heikkoja signaaleja, villejä kortteja ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jos mukana olisi asiantuntijoita aivan eri aloilta ja myös kansalaisjärjestöjä? Luulen, että muiden alojen asiantuntijoiden näkemykset voisivat saada terveydenhuollon asiantuntijat kyseenalaistamaan totuttua ajatteluaan ja tunnistamaan uusia näkökulmia.

Fysiikan alalla tehdään mielenkiintoista tutkimusta pimeästä aineesta. En tunne tätä tutkimusalaa, mutta käytän sitä tässä metaforana tuntemattomaan kurkottamisesta: Pimeää ainetta ei voi havaita suoraan, sillä se on vuorovaikutuksessa muun aineen kanssa hyvin heikosti. Epäsuorien havaintojen perusteella on kuitenkin arvioitu maailmainkaikkeuden massasta valtaosan olevan pimeää ainetta.

COPEssa tarvitaan rohkeita avauksia

WHO[1] ja OECD[2] ovat kuvanneet ja analysoineet terveydenhuoltohenkilöstön kysynnän ja tarjonnan ennakointimalleja, joiden avulla voidaan laatia vaihtoehtoisia skenaarioita työvoima- ja koulutussuunnittelua ja poliittista päätöksentekoa varten. Kansainvälisessä kirjallisuudessa suositetaan laadullisten ennakointimenetelmien yhdistämistä määrällisiin menetelmiin[3] , mikä auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja monipuolisemmin. Myös Suomessa Opetushallituksella[4] on tavoitteena näiden menetelmien parempi yhteensovittaminen koulutustarpeiden ennakointityötä parhaillaan uudistettaessa.

Uskon, että yhdistämällä erilaisia menetelmiä kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisesti, laajentamalla asiantuntijajoukkoa oman alan ulkopuolelle ja kuuntelemalla myös asiakkaita, pöhinätyyppinen työskentely ei muodostu vain itseisarvoksi, vaan siitä saadaan aitoa lisäarvoa tulevaisuuteen kurkottamisessa. Vaikka  helppoa se ole, COPE:ssa kannattaa jatkaa siihen suuntaan.


[1] Ks. esim. http://www.who.int/hrh/resources/observer3/en/

[2] Ks. esim. http://www.oecd-ilibrary.org/docserver/download/5k44t787zcwb.pdf?expires=1479717313&id=id&accname=guest&checksum=EA3DC31942B7CB1B24B8D171A59FAB90

[3] Ks. esim. http://healthworkforce.eu/

[4] Ks. esim. http://www.oph.fi/download/144754_Education_training_and_demand_for_labour_in_Finland_by_2025_2.pdf