Sosiaalinen media kohahti välittömästi, kun Aamulehti julkaisi syyskuun puolivälissä linjauksensa ottaa käyttöön sukupuolineutraalit termit. Lehti korvaa mies-päätteiset sanat, kuten lakimies ja luottamusmies ilmaisuilla, jotka eivät viittaa sukupuoleen. Muutoksella Aamulehti haluaa osaltaan kiinnittää huomiota tasa-arvokeskusteluun, koska muutos rakentuu osista.

COPE-hankkeessa tutkimme muutosta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aamulehden kirjoitus herätti pohtimaan laajemminkin sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviä ilmaisuja ja nimikkeitä. Voidaanko käsitteiden muuttamisella vaikuttaa asenteisiin ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toivottuja vaikutuksia, kuten asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen parempaa saatavuutta?

Uudet käsitteet kuvaavat tapahtunutta tai toivottua muutosta

Osa käyttöön otetuista uusista käsitteistä pyrkii kuvaamaan muutoksen jälkeistä tilannetta. Kun terveysasemalta on mahdollista saada myös sosiaalipalveluja, sitä ei voida enää harhaanjohtavasti kutsua terveyskeskukseksi vaan esimerkiksi hyvinvointikeskukseksi.

Joissakin muutoksissa on mukana vahvaakin ideologista tai politiikkaan liittyvää vivahdetta. Perinteisesti palvelunkäyttäjää on kutsuttu terveydenhuollossa potilaaksi ja sosiaalihuollossa asiakkaaksi. Kun valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa lisättiin ja yksityiset palvelut tuotiin keskusteluissa julkisten rinnalle, levisi asiakas-sanan käyttö myös paikoin terveydenhuoltoon. Sanan ajateltiin – ja ajatellaan yhä – kuvaavan paremmin palvelunkäyttäjän uutta roolia ja vastuuta valintoja tekevänä asiakkaana. Monilta osin terveydenhuolto tuntuu kuitenkin edelleen pitävän tiukasti kiinni potilas-sanasta. Esimerkiksi Duodecimin lääketieteen sanakirjasta potilas löytyy mutta asiakasta siellä ei ainakaan vielä ole.

Myös alan lainsäädäntö laahaa väistämättä muutosten perässä. Terveydenhuoltolaissa puhutaan vain terveysasemista ja -keskuksista ilman että niitä määritellään sen tarkemmin. Potilas-sanaa käytetään lainsäädännössä laajalti, esimerkiksi potilaalla on asema ja oikeuksia ja ollessaan tyytymätön palveluun potilas voi pyytää neuvoa potilasasiamieheltä. Miten nämä oikeudet toteutuvat asiakkailla?

Uudet asemaa kuvaavat nimikkeet – viesti organisaation sisälle vai ulkopuolelle?

Ammattiryhmiä kuvaavia vanhoja johtajien virkanimikkeitä on viime vuosina muutettu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Ylilääkärien ja osastonhoitajien tilalle on tullut esimerkiksi palvelupäälliköitä, palveluesimiehiä ja palveluvastaavia. On hankala arvioida, onko uusien nimikkeiden tarkoitus vain yhdenmukaistaa organisaation sisäistä johtamisrakennetta, vai onko taustalla suurempia toiveita häivyttää lokeroivia ammattirajoja tai jopa viestittää palvelunkäyttäjille jotain toimintatavan muutoksesta. Palveleeko esimerkiksi palvelupäällikkö jollain tavalla paremmin kuin entinen ylihoitaja?

COPE-hankkeessa tapaamme erilaisia nimikkeitä omaavia ammattilaisia. Tutkijan työhön organisaatioiden vaihtelevat nimikkeet tuovat omat haasteensa. Kun halutaan haastatella organisaation johtohenkilöitä, joutuu pohtimaan vaikkapa sitä, onko päällikkö johtajan alainen vai toisinpäin.

Kieli vaikuttaa tulkintoihimme

Reilut kymmenen vuotta sitten Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimittaja Pauliina Peltokorpi kirjoitti Kielikello-lehdessä, ettei asenteita muuteta sanaa vaihtamalla. Haluaisin silti uskoa, että pidemmällä tähtäimellä ja osana muita toivottua muutosta tukevia toimia käytettävillä ilmaisuillakin voi olla jotain merkitystä. Kuten Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, keskustelua käytetyistä ilmaisuista tarvitaan, sillä totutut sanat ohjaavat yllättävän paljon ajatteluamme.

Tätä voi lopuksi testata ajatusleikillä: Kuvittele astuvasi asiakkaana sisään hyvinvointikeskukseen, jossa sinut ottaa vastaan palveluohjaaja valmiina auttamaan sinua tilanteessasi, oli se millainen hyvänsä. Millaisia asioita mieleesi piirtyy tästä kohtaamisesta? Muuttuuko mielikuvasi, jos ajatteletkin hyvinvointikeskuksen sijaan astuvasi sosiaalitoimistoon, jossa palveluohjaajan sijaan vastassasi onkin sosiaalitarkkaaja?

Lue lisää:

Olemme päättäneet olla kaikki ihmisiä. Aamulehti 16.9.2017.

Potilas kadoksissa. Kielikello 3/2006.

Aamulehdeltä uusi linjaus sukupuolineutraalien tittelien puolesta – Päätoimittaja: ”Kieli muuttuu. Olemmehan me luopuneet neekeri-sanan käytöstäkin”. Helsingin sanomat 17.9.2017.