Kysyimme tutkimuksessamme, miten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö kokee osaamisensa ja mitä erityisesti pitää kehittää. Vastauksissa nousivat kehittämistarpeina esille kyvyt arvioida palvelujen tarpeita asiakkaan näkökulmasta sekä toisaalta taidot ohjata asiakasta palveluissa eteenpäin ja varmistaa, että palvelupolku myös toimii (Nummela ym., 2019).

Tarpeiden arviointi  asiakkaan näkökulmasta vaatii onnistuakseen yhteistyötä monien ammattiryhmien kesken. Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet eivät välttämättä tule huomioiduksi yhden ammattiryhmän osaamisella ja mahdollisuuksilla.

Yhteiskunnallinen murros heijastuu

Kulttuurinen ja uskonnollinen kirjavuus tulee lisääntymään Suomessa ja niihin liittyvien erityispiirteiden esille ottaminen koetaan hoidon ja tarpeiden arvioinnissa haasteellisiksi. Tavoitteet tullaan entistä enemmän rakentamaan yhdessä ja asiakkaan mielipide on merkityksellinen.

Ristivetoa varmasti aiheuttaa läheisten mukaan ottaminen prosessiin. Kuinka kartoittaa mahdolliset läheisten voimavarat ja ottaa ne mukaan hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen?

Toisaalta myös asiakkaan omaa vastuuta terveydestään pidetään tärkeänä hoidon onnistumiseksi. Kuinka kannustaa esimerkiksi kestäviin elintapamuutoksiin tai sitouttaa lääkehoitoon onnistuneesti ja samalla eettisesti? Kuinka sitouttaa huonotuloinen kalliiseen hoitoon tai auttaa tekemään valinta – ruoka vai lääkkeet? Kyseessä on hyvä esimerkki sektorirajoja ylittävän yhteistyön paikasta.

Sähköiset palvelut voivat myös kuormittaa

Sähköiset sote-palvelut ovat entistä keskeisempiä tulevaisuudessa osana kokonaisvaltaista palveluohjausta. Niiden yleistymiseen liittyy myös henkilöstöä kuormittavia tekijöitä.

Alan ammattilaiset kokevat osaamistarpeensa lisääntyvän voimakkaimmin siinä, kuinka neuvoa asiakkaita sähköisten palveluiden käytössä ja toisaalta kuinka ohjata heitä niiden välityksellä. Painetta tähän tuonee kustannustehokkuuden vaatimusten lisääntyminen.

Vertaistuen ja vaihtoehtoisten palvelujen etsiminen korostuvat, mutta toisaalta myös palveluun pääsyyn liittyvät epäkohdat ja niihin puuttuminen asiakkaan eduksi. Näiden yhteensovittaminen ja mahdolliset eettiset ristiriidat voivat muodostua hankaliksi työhyvinvointia haittaaviksi tekijöiksi. Mistä säästää ja millä hinnalla?

Alan ammattilaiset myös kokevat vastuuta asiakkaan hoitoketjun toimivuudesta. Riskinä hoidon onnistumiselle voi olla sosiaalinen media, jossa esiintyy paljon väärää tietoa ja tahallistakin vääristelyä. Näyttöön perustuvan tiedon oikealla ja perustellulla käytöllä voidaan auttaa hoitoprosessissa onnistumista.

Asiakasprosessin kirjaaminen koetaan tärkeäksi potilasturvallisuuden ja työntekijän oman oikeusturvan kannalta. Tiedon, asiakkaan ja hoidon eteneminen koetaan tärkeiksi varmistaa, mikä lienee yhteydessä toisenlaisiin kokemuksiin ja asiakkaan aseman turvaamiseen.

Ammattisektoreissa eroja

Osaamisen kehittämisessä on ammattisektoreiden välisiä eroja, jotka kertovat varmasti tehtävien erilaisuudesta, mutta myös yhteiskunnallisista muutoksista ympärillä.

Osaamisen tarve ei ole samanlainen kaikilla, joka heijastuu täydennyskoulutukseen ja alojen kehittämiseen. Vanhuspalveluissa ja hallinnossa korostuva osaamisen tarve lienee yhteydessä ikääntymiseen ja alan monimutkaisten rakenteiden hallitsemiseen.

Palveluohjauksen tarpeen kasvu perusterveydenhuollossa taas kertonee siitä, kuinka tärkeä osa hoitoa on myös varsinaisen toimenpidehuoneen ulkopuolella tapahtuva osuus.

Lisäksi lailla voidaan vauhdittaa osaamisen kasvua. Uusi sosiaalihuoltolaki 2015 lienee lisännyt sosiaalisektorilla asiakaslähtöisen työotteen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä. Tarve tähän koetaan sektorilla nyt vähäisempänä.

Ennakoiden tukea keski-ikäisille

Suurimmassa puristuksessa työelämässä ovat keski-ikäiset ja ryhmän arvio oman osaamistarpeensa vajeista myös näkyy tuloksissa. Alan työvoiman saatavuuden ja työssä jaksamisen kannalta ryhmään tulisikin panostaa ennakoivasti.

Huomionarvoista on lisäksi se, että valtaosa vastaajista kokee työnsä vaikeutuneen. Vaikeutunut työ ja osaamisvaje ovat toimimaton yhtälö pidemmän päälle.

Toisaalta tulokset heijastelevat esimiesasemassa olevien tietoisuutta ja koettua vastuuta muutoksissa, mutta yhden ammattiryhmän mahdollisuudet ovat rajalliset.

Osaamisen tarpeiden koetaan lisääntyvän säännönmukaisesti kaikilla mittareilla. Tämä viittaa alan korkeisiin osaamisvaatimuksiin, mutta myös henkilöstön kykyyn nähdä tulevaisuuteen.

Kotona tapahtuvan hoidon lisääntyminen ja laitoshoidon vähentyminen sekä monisairaiden hoito ovat epäilemättä keskeisiä tulevaisuuden haasteita ikääntymisen kasvaessa ja varojen niukentuessa. Ammattisektoreiden ennakoiva osaaminen ja niiden välinen toimiva yhteistyö ovat yhtälön ratkaisemisessa keskeisessä asemassa. Yhteiseen koulutukseen panostaminen eri ammattiryhmien ja sektoreiden välillä voi toimia apuna osaamisen kehittämisessä. Muiden ammattilaisten työn ja osaamisen ymmärtäminen sekä oman osaamisen levittäminen auttavat ensisijassa potilasta.

Lue lisää

Nummela O, Juujärvi S, Sinervo T. Competence needs of integrated care in the transition of health care and social services in Finland. International Journal of Care Coordination 2019; 22: 36–45.