Sosiaali- ja terveydenhuolto tulee muuttumaan lisääntyvän digitalisaation myötä. Nyt on vain pidettävä huoli, että työntekijät ja asiakkaat pysyvät muutoksessa mukana ja voivat hyvin uudessa digiympäristössä. Entistä enemmän tulee panostaa käyttäjäystävällisyyteen ja käyttövarmuuteen sekä ohjelmien ja järjestelmien yhteensopivuuteen.

Digihypeä ilmassa

”Digitalisaatio luo kasvua ja työpaikkoja”, ”Digitalisaatio ratkaisee menestyksen”, ”Digitalisaatio tehostaa, luo säästöjä ja parantaa palveluja” ja ”Digitalisaatio vahvistaa asiakastyytyväisyyttä.” Tässä joitakin otsikoita, jotka todistavat, että – todellakin – digihypeä on Suomessa ilmassa. Otsikoistahan saa sellaisen kuvan, että digitalisaatio ratkaisee kaikki ongelmat niin yrityksissä kuin koko Suomessa.

Mutta…

Olemme varmaan lähes kaikki kyllästyneitä lukuisiin toistuvasti vaihdettaviin salasanoihin ja ohjelmien vaikeaan käyttöön, ohjelmien kaatumisiin, käyttökatkoksiin tai ohjelmien hidasteluihin. Käyttövarmuus ja käytettävyys korostuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa digitalisaatiolle asetetaan suuria odotuksia. Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa vielä tulevaisuudessakin työntekoa ja asiakkuutta.

Lääkäreitä koskevassa tutkimuksessamme on havaittu, että huonosti toimiviin tietojärjestelmiin liittyvä stressi ja rasittuneisuus ovat kasvaneet jo kymmenen vuoden ajan. Valtakunnallisessa vuonna 2014 lääkäreille tehdyssä kyselyssä tietojärjestelmät saivat kouluarvosanaksi alle seiskan, ja varsinkin sairaaloiden lääkärit olivat kovin kriittisiä.

Infograafi lääkäreiden suhtautumisesta potilastietojärjestelmiin

Tutkimusten mukaan tiedonkulku organisaatioiden välillä ei toimi, eivätkä potilastietojärjestelmät tue hoitosuositusten noudattamista taikka lääkärin ja potilaan välistä kommunikaatiota. Asiakkaat valittavat, että lääkärillä käydessä lääkäri ei välttämättä enää edes katsele asiakasta vaan puuhaa koneen kanssa. Vastaavasti hoitajat ja lääkärit valittavat, ettei aikaa jää asiakkaalle, kun pitää puuhata koneen kanssa.

Digitalisaatio voi lisätä myös eriarvoisuutta. Suomessa on noin puoli miljoona yli 65-vuotiasta, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietokonetta, joten palveluiden lisääntyvä digitalisaatio on todellinen riski syrjäytymiselle. Esimerkkinä mainittakoon Helsingin Sanomien (19.11.2016) juttu kuopiolaismiehestä, joka lopetti tietokoneen käytön, sillä se uuvuttaa, stressaa ja sairastuttaa. Lisäksi hän uskoi, että digitalisaatio lisää syrjäytymistä, köyhdyttää sosiaalista elämää ja rapistuttaa sosiaalisia taitoja.

Edellä mainitut ongelmat tietojärjestelmien kanssa sekä väestön epätasainen pääsy digitaalisiin työkaluihin ovat ongelmia, jotka tulisi ratkaista, jotta digitalisaatiosta saataisiin täysi hyöty irti ja sekä työntekijät että asiakkaat voisivat paremmin.

Toisaalta…

Vaikka ongelmia on vielä paljon, digitalisaatio lisääntyy valtavaa vauhtia ja sillä on paljon annettavaa sote-palveluissa. Digitalisaatio mahdollistaa esimerkiksi etäkonsultaatiot, hyvinvointitarkastukset sekä omien terveystietojen paremman seurannan ja hallinnan. Uusi palveluvalikoima mahdollistaa asiakkaiden aktiivisemman otteen hyvinvoinnistaan ja terveydestään.

Sekä asiakkailla että työntekijöillä on paljon myönteisiäkin kokemuksia digitalisaatiosta. Esimerkiksi kyselytutkimuksen mukaan Omakannan käyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä palveluun: palveluun kirjautumista pidetään helppona ja sen näkymää selkeänä ja helposti seurattavana. Lääkärit pitävät potilastietojärjestelmien hyvinä ominaisuuksina esimerkiksi työ-, vastaanotto- ja ajanvarauslistojen hallintaa, potilastiedon saatavuutta sekä sähköistä reseptiä.

Lisätietoa ja ratkaisuja kaivataan

Olemme aloittaneet hankkeita, jotka keskittyvät digitalisaatioon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Strategisen neuvoston rahoittamassa Cope-hankkeessa keskitytään sote-kentän murrokseen, siihen liittyviin henkilöstön osaamistarpeisiin ja käyttäjäystävälliseen digisuunnitteluun. Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Digityö ja stressi” -hankkeessa keskitytään tietojärjestelmiin liittyvän kuormituksen vähentämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa STePS 2.0 -hankkeessa kerätään digitalisaatioon liittyvää uutta tietoa valtakunnallisesti lääkäreiltä, sairaanhoitajilta, organisaatioilta ja kansalaisilta. Sairaanhoitajista aiempaa valtakunnallista tietoa ei vielä ole ollut saatavilla. Hankkeessa saadaan todella merkittävää uutta tietoa hoitajista kuten myös Kanta-palveluiden käytöstä.


Tarja Heponiemi on tutkimuspäällikkö THL:n Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyksikössä. Hän on erikoistunut mm. terveydenhuoltotutkimukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstötutkimukseen. Hän vetää Työsuojelurahaston rahoittamaa ”Digityö ja stressi” -hanketta.